hammaslääkärissä

Kävinpä tänään hammaslääkärillä. Paljastui, että hampaan juuri oli haljennut ja se piti poistaa. Juuressa oli krooninen tulehdus, joka ihme kyllä ei ollut vaivannut minua. Ystävällinen hammaslääkäri kertoi, että se olisi voinut äityä jolloin koko poski olisi turvonnut. Kivusta hän ei maininnut mitään.

Sitten hinta-asioihin. Nyt pääsin edullisesti, vain 35,70 €. Terveyskeskuksessa ei tehdä uusia hampaita, vaan on mentävä yksityiselle. Koska hampaaseeni on hammaskirurgin tehtävä ensin keinojuuri ja vasta sitten voidaan laittaa posliinihammas paikoille, operaatio on sikamaisen kallis, yli 2000 €:a.

Niin että laittattakaa ihmeessä hampaanne ajoissa kuntoon.

Minulle on vuosituhannen alussa tehty mittava kaluston uudelleenjärjestely. Yläkeukani leikattiin kahteen kertaan, koska ensimmäisellä kerralla hampaat eivät siirtyneet riittävästi. Alaleukaa siirrettiin oikealle toisessa leikkauksessa. Nyt purenta on hyvä eikä ole ollut jatkuvia niska- ja poskivaivoja.

Tämän päivän operaatiota varten hammas kuvattiin ja hoitaja ihmetteli kuvassa näkyvää metallia. Hammaslääkäri on tietoinen oikomishoidosta, joiden seurauksena koko yläleukani on täynnä pieniä metallilaattoja, jotka on kiinnitetty luuhun ruuveilla, joista isoimmat tuntuvat kieleen ja sormella koskiessa. Kun hammaslääkäri mainitsi, että hammaskirurgi saa arvioida pystyykö luuhun laittamaan keinojuuren, tartuin tähän. Kysyin eikö sitä voisi tehdä hammaspolilla. Hän suostui laittamaan lähetteen keskussairaalaan, "onhan tämä ihan perusteltua, kun leuka on täynnä rautaa". Jos hammaspolilla laitetaan uusi hammas, maksan pelkät poliklinikkamaksut. Olen kuitenkin melko skeptinen asian suhteen. Itselläni ei nyt satu olemaan ylimääräistä kahta tonnia, joten jos hammaspoliklinikalla todetaan, ettei tehdä, elän sitten ilman hammasta.

Vielä. Hammaslääkäri sanoi, että jos poskea alkaa särkeä, voi soittaa. Olin ihan, että O, ai särkeä, ei tullut mieleenikään. Valitettavasti särkee sen verran, että 1 g panadolia ei vie kaikkea kipua. Mietin asiaa yön yli.