lepo

Eilen kirjoittelin pitkät pätkät. Jossain yhteyksissä oli vikaa, enkä saanut tallennettua tekstiäni. grrr...

Muutaman viikon touhuamisen, kyläilemisten ja kurssien jälkeen olen melkoisen väsynyt. Eilen olin koko päivän tekemättä mitään, mikä tuntui oikein hyvältä. Luulen että menee muutamia päiviä ennen kuin toivun entiselleni ja jaksan miettiä puutarhahommia ym. aktiviteetteja. Vaikka olenkin hyvässä kunnossa, eivät voimani ole kuin tavallisilla ihmisillä. Ennen muinoin jaksoin tehdä ja touhuta kaikenlaista, ei tullut väsymystä. Nyt voimat loppuvat jossain kohti. Onneksi ei tarvitsekaan jaksaa.

Tänään voisin istuskella takapihan rappusilla ja nauttia keväästä. Katsella ensimmäisiä kukkia pihallani. Siunatut sipulikukat! Pihani on helppohoitoinen eikä vaadi ihmeitä huoltotoimia, vaan tavallista kukkapenkkien rapsutusta, josta nautin. Mutta sen aika ei ole vielä.

Ajatella, ensi viikolla on vappu ja toukokuu alkaa. Toivon sydämestäni, että ilmat lämpenisivät. Viime viikonlopun kylmä ilma oli aivan järkyttävää. Seinäjoella tuuli sisuksiin saakka. Perjantain ja lauantain välisenä yönä oli tullut lunta niin, että kadutkin olivat jäässä. Niin näytti olevan mm. Tampereella, kun luin blogeja.

Mieli kulkee kaikenlaisessa tekemisessä sekä ulkona että sisällä. Mun on jatkuvasti muistutettava itseäni, että vielä ei ole tekemisen aika vaan nyt tarvitsen lepoa. Levollisuutta toivon lukijoillenikin.