Ihminen voi iloita kummallisista asioista - koiran kakan keräämisestä nurmikolta. Sellaista tein eilen. Oli kiva sen jälkeen tepastella ympäri nurmikkoa tarvitsematta varoa askeleitaan. Katselin kukkapenkeistä puskevia uusia versoja. Ostin syksyllä paljon sipulikukkia ja nyt riittää odottamista ja ihmettelemistä koko kevään.
Pesin eilen keittiön ikkunan ja vaihdoin kesäverhon (se onkin ainoa ikkuna, johon vaihdan verhon vuodenajan mukaan, siis keväisin ja syksyisin). Heti tuli valoisampaa. Tuntuu hyvältä ajatella, että tästä eteenpäin päivät vain paranevat. Parin viikon kuluttua on jo vappu. Jospa silloin viimeistään pääsisi haravoimaan nurmikkoa.
Illalla iski aavistuksenomainen nuha. Yöllä oli kuumetta. Vuoroin peittoa päälle ja pois, keittiössä ravaamista, vessassa istumista, sängyssä kierimistä, lehtien lukemista, syömistä jne. Lopulta sain nukuttua tunnin. Hölmöyksissäni olin luvannut viedä auton korjaamolle klo 8. Tavallisesti en lupaudu mihinkään ennen kahtatoista. Autossa ei ollut tällä kertaa mitään vikaa, korvissani arvatenkin. Hyvä näin, tulipa tarkistettua eikä maksanut maltaita. Olen odotanut, koska alkaisi nukuttaa, ei ainakaan vielä. Nenä valuu ja punoittaa kunnolla.
Salli tuli aamulla kotiin Taizèsta, koulun matkalta. Teki itsellekin hyvää nauraa hänen iloisille kommenteilleen reissusta, joka oli mennyt hyvin. Reipas tyttö minulla! Toinen raukka on kotonaan kovassa poskiontelotulehduksessa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
1 kommentti:
Hei, mullakin on varattu aika, nimittäin lääkärille perjantaina klo 9.30. Oon myös oppinut etten lupaa menoja aamupäiväksi, mutta joskus on vaan pakko... Tiedän tuon tunteen kun koirankakat on kerätty pois -oikeen tuttua on. Siitä voi sitten aloittaa kesän =)
Lähetä kommentti