keskiviikko 6. tammikuuta 2010

niin...

Vuosi on alkanut rauhallisesti. Lähinnä olen kutonut, lukenut ja katsonut telkkaria. Olen paljon miettinyt, mitä haluan elämältäni. En ole päätynyt muuhun kuin, että asumiseen tulee muutos kesän aikana. En halua elää enää toista talvea paikassa, josta en pääse kulkemaan kuin päivisin. Katselin työväenopiston uutta ohjelmaa. Moni mielenkiintoinen harrastus jää vain sen vuoksi, että ne ovat iltaisin, enkä pääse kulkemaan niihin. Kiukuttaa.

Viime aikoina olen nähnyt unia, joissa olen ollut opiskelemassa lisää omaan ammattiini liittyviä asioita. Unissa opiskelut ovat kaatuneet siihen, etten jaksa masennuksen vuoksi. Ilmeisesti jokin minussa syvällä alkaa hyväksyä tämän elämäntilanteen. Koen olevani syrjässä, mutta en syrjäytynyt. Ystäväni määritteli asian hyvin, syrjäytymiseen liittyy elämänhallinnan katoaminen.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olen lukenut blogiasi kauan. Nyt teen sen julkisesti. Jos et pääse osallistumaan keskustan rientoihin, niin kutsu luoksesi kokoontumaan oma keskustelu- tai käsityöpiiri tms. ihmisryhmä ja tee se omilla ehdoillasi.

Niina kirjoitti...

Hyvä pointti. Mistähän niitä ihmisiä tulee? Olen asunut 15 vuotta Porissa. Ihmisiä on tullut ja mennyt, jotkut ovat jääneet. Heidän kanssaan kyläilen.