Nyt on aikaa... Eilen ehdin tympääntyä ja tuntemaan oloni yksinäiseksi. Pesutuvassa ravaamisen ohella kerkesin lukea Markus Zusakin Kirjavarasta. En tiennyt koko kirjasta mitään, Salli oli lainannut kirjastosta. Kuulemma kohuttu teos tänä kesänä. Omanlaisensa. En aivan tykkää kirjan kerrontatyylistä, mutta luen loppuun.Toinen kirja, jota olen lukenut on Hanna Tuurin Irlantilainen aamiainen.
Vaikka yleensä pidän tämän tyyppisistä kirjoista, tämä ei sytytä millään tavalla. Monet tarinoista jäävät mielestäni kesken. En voi mitään ajatukselle, että kirjoittaja on saanut kirjansa julkaistuksi kuuluisan isänsä vuoksi. Olisikohan julkaistu, jos minä olisin kirjoittanut samanlaisen kirjan?
Paljon parempi Irlannista kertova kirja on mielestäni Marika Burtonin Ihana Irlantini.
Niin, olen myös tarkkaan lukenut ja tutkinut ihanat kuvat Rea Peltolan ja Vesa Koivun kirjasta Taitava puutarhuri.
Tekstit
2 kommenttia:
Onpa sulla täällä ihana kesäinen tausta! Saisinpa minäkin luettua kirjat loppuun, vaan aina jää kesken... Kiitos viestistä blogissani! Laitan e-mailia.
Ennen mä luin kirjat loppuun vaikka väkisin, mutta vuosien aikana (varsinkin ollessani kirjapiirissä) olen oppinut jättämään kesken.
Lähetä kommentti