Hämeen lomalla kävimme Suttisen marjatilalla, josta ostin purkin vadelmahilloa. Makuelämyksestä innostuneena tein ekaa kertaa elämässäni hilloa. Eipä ollut vaikeaa, kun luki sokeripussin kyljestä ohjeen. Hyvää tuli, taidanpa tehdä toisenkin satsin, vattuja kun riittää.
Tällainen olisi täällä päin myynnissä... huoh. Onneksi realiteetit pakottavat järkevyyteen, toistaiseksi.
Tekstit
8 kommenttia:
Nam (marjoille) ja huh, miten ihana (punaiselle mökille) :-)
Meinasin kans tänään ostaa vadelmia, mutta semmonen todella pieni ropponen maksoi 3,50. Huh!
Aivan ihana tuo torppa!
Siitä tulikin mieleeni, että jos joskus haluat rentoutua vastaavanlaisessa paikassa, niin suunnistapa tänne... Yläneelle.
http://www.suviranta.fi/
En tuolta sivulta löytänyt kuvaa torpasta, mutta laitan blogissani näkyviin.
Oli todella ihana paikka.
Ja taas....
Siis
SatuSanna lähetti äskeisen.
Tuossa on kaikki, mitä ihminen saattaa toivoa!
kotipolttoista vadelmahilloa ja torppa sävy-sävyyn!
tarviikos ihminen muuta?
SatuSanna. Mulle kun laittaa tuommoisen kutsun, voi saada vieraita.
Siis...
Sitten saat tulla hakeen mut kans mukaan täältä pohojanmaalta sinne Yläneelle. =)
Me oltiin poitsun kans, sinä kesänä -07, kun hän sai ajokortin, niin ns. Etelä-Suomen reissulla ja tuo oli yksi kohde, missä olimme yön.
-SatuSanna
Missähän tuommoinen talo on myynnissä? ... aivan ihana! Minäkin käyn aina fiilistelemässä tuolla Oikotiellä. Vadelmia oon saanut paljon omista puskista ja söinkin kaikki samantien!
Lähetä kommentti