Yllättäviä havaintoja porilaisesta joukkoliikenteestä
- ihmiset tervehtivät kuskia tullessaan bussiin ja kuski tervehtii takaisin
- vaikka nuoriso meluaa pysäkillä odotellessaan bussia, sisällä ollaan ihmisiksi
- nuoretkin huikkaavat kuskille kiitoksen poistuessaan bussista
- viereen saattaa joskus tulla täti, jonka kanssa tulee juteltua koko matkan ja seuraavalla kerralla tervehditään tuttavallisesti
- kuskit päästävät joskus lapsia ja nuoria ilmaiseksi, jos kortti on mennyt umpeen eikä ole rahaa
- en ole nähnyt ainuttakaan matkalippujen tarkastajaa. Sallin mukaan sellaisia ei ole Porissa.
- joskus kuskit juttelevat matkustajien kanssa
- bussin perässä juoksijaa odotetaan useimmiten
- en ole nähnyt yhtään töhrittyä bussia
Viimeksi olen aktiivisesti kulkenut joukkoliikennevälineillä n. 25 vuotta sitten pääkaupunkiseudulla. Sikäläinen käyttäytymiskoodi vaikuttaa minussa edelleen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
3 kommenttia:
Kuulostaa kotoisalta. Noin se on täälläkin :)
Meille päin kun muutti eräs hlö etelämmästä, hän jonkin aikaa epäili kaikkien kadun kulkioiden olevan avohoitopotilaita. Tuntui kuulemma tosi oudolta, kun kuka vaan saattoi sanoa hänelle mitä vaan, kuin tutulle.
Aika yllättävää. Silloin kun asuin siellä, porilainen yksityisautoilukulttuuri oli itsekästä ja hävytöntä. Usein auto kiihdytti ennen suojatietä, että ehtii varmasti ennen jalankulkijaa. Kerran jouduin jäämään keskelle suojatietä seisomaan, kun "Tami" posotti kääntyvien kaistalta eteeni.
Yllättävää, mutta ilahduttavaa, että joukkoliikenteessä ihmisillä on näin kauniit tavat. Tutustuin porilaisiin ihan väärästä suunnasta. Sääli.
Liisa
Lähetä kommentti