Opiskelin perjantain ja lauantain aikana 10 tuntia lyriikkaa. Aihe ei kiinnostanut etukäteen millään tavalla. En ole koskaan ollut varsinainen runojen ystävä - jotain olen joskus lukenut. Pitkin hampin menin oppimaan. Hyvä että menin. Opettajamme oli perehtynyt myös opettamiseen, ei vain lyriikkaan. Hän sai jopa minut innostumaan. Lauantaina saunassa alkoi tulla runoa. Hyvä että tuli, koska viikon aikana pitää kirjoittaa neljä runoa, joita sitten yhdessä ruoditaan ensi viikonlopun istunnossa. Opettajamme osasi myös luoda turvallisen ilmapiirin ja jokainen luki tunneilla kirjoitettuja tuotoksiaan.
Tuskin minusta silti runoilijaa tulee.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
3 kommenttia:
Äläs sano!
Milloinka saattasit laittaa tänne yhden???
Mikäs sen jännempää kuin kokeilla ja oppia ihan uusia asioita. Tulisi varmasti sille opettajallekin hyvä mieli, kun tietäisi saaneensa sinutkin
innostumaan :)
Arjaanneli. Ehkä laitan sitten kun olen saanut palautetta runoistani.
Millan. Aion kyllä kertoa sen hänelle. Elämä on sen verran opettanut että posittivinen palaute ilahduttaa ketä tahansa ja sitä kannattaa viljellä.
Lähetä kommentti