muutoksia

Omenapuun alla Katriina pohdiskeli, miten on muuttunut sen suhteen, miten tekee kotitöitä. Olen miettinyt samaa asiaa. Minulla oli ennen siivouspäivä kerran viikossa, jolloin pesin myös vessan. Toki imuroin nykyäänkin noin kerran viikossa, koiran karvojen vuoksi. Vessan pesen, kun se näyttää likaiselta. Kerran kuussa vein matot ulos ja pesin lattiat. Kun vaihdoin lakanat, tuuletin petivaatteet ulkona. Nyt pystyn ihan hyvin laittamaan puhtaat lakanat tuulettamattomiin petivaatteisiin. Olen mankeloinut lakanat, mutta sekin on jäänyt. Perusteellisesti siivoan, kun siltä tuntuu. En koskaan jättänyt petiä petaamatta, nyt sekään ei tuota ongelmia.

Nuorempana siivosin keittiön aina iltaisin, että voin aloittaa uuden päivän siistissä keittiössä. En voinut sietää sitä, että ruokapöydällä lojui tarpeettomia tavaroita tai lehtiä. Nykyään tyhjennän tiskikoneen ja samalla saankin sen jo täyteen pöydällä lojuneista tiskeistä. Yleensä siistin tiskipöydän vasta aamulla. Tiskien joukossa on usein omenan tai appelsiinin kuoria sekä muuta roskaa. Lukemattomat lehdet lojuvat päiväkaupalla ruokapöydällä.

Miten ihmeessä nuorempana jaksoin kaiken tuon? Olenko laiskistunut vai väsyneempi kuin ennen? Varmaa molempia. Nautin siisteydestä, mutta en enää ole niin tarkka.