Eilen oli Suuren Kiukun päivä. Erinäiset tapahtumat nostivat esiin muistoja lapsuudesta. Nykyhetki ja menneisyys muodostivat päässäni Mylläkän, joka pyöri siellä koko päivän. Pihisin. Viha vei voimia. En muista koska olisin nukahtunut tv:n ääreen ilman iltalääkkeitäni. Johan Falk jäi kesken. Onneksi mieliala muuttui yön aikana.
En ilmeisesti osaa vieläkään käyttää kommenttien valvontaa, koska kaikki eivät ole tallentuneet. Olen pahoillani.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti