Päivitykset täällä alkavat harveta ja siirtyvät toiseen blogiini, jonka linkki on sivupalkissa.
Olin eilen lapsuudenystäväni häissä. Oli koskettavaa saada olla todistamassa, kuinka kaksi viisikymppistä elämän koettelemaa ihmistä lupasivat rakastaa toisiaan kuolemaan saakka. Tapasin häissä muutaman tutun menneisyydestä. Mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää monella tapaa.
Vaikka olenkin edelleen sitä mieltä, että en halua miestä elämääni, pienoinen kaipaus nosti päätään. Yritän tunkea sen taas piiloon enkä kaivaa rupea auki.
sunnuntai 25. huhtikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Hei, yritin linkin kautta uuteen blogiin mutta ei onnistunut, siina saattaa olla pieni "painovirhepaholainen".
T. Tuula
Siinä linkissä taitaa olla jotain häikkää. Ainakaan minä en pääse sen kautta uuteen blogiisi.
Kuulostaa niin tutulta tuo ruven auki kaivaminen.
Minäkin, tänä vuonna viisikymppiä täyttävä, olen ollut yksin viimeiset 15 vuotta.
Toisinaan ihmisen ikävä on suunnaton, mutta aika pian iskee taas järki takaisin, että mitä ketään enää vaivoikseni ota. =)
-SatuSanna
Hauska nimi uudella blogillasi.
Eli suunnataan sitten sinne.
Lähetä kommentti