tiistai 2. joulukuuta 2008

adventin aikaa

Poltan kynttilöitä ja kärsin pimeydestä. Haluaisin ulos jouluvalot, mutta en jaksa mennä ostamaan niitä. Tuleva joulu ei jaksa kovin paljon innostaa, viime vuosina jostain syystä joulusta on mennyt hehku. Ehkä se johtuu tästä jokavuotisesta masennuksesta. Kummallista kyllä olen jaksanut lukea ja kutoa. Sain juuri luettua Henning Mankelin uusimman 700 sivuisen kirjan Kiinalainen. Hyllyssä on odottamassa lisää dekkareita. Olen kutonut läjän sukkia eräisiin myyjäisiin. Lisää tulee varmaan koko ajan.
Sain kirjastosta myös aivan ihanan kirjan Vanhasta Uutta.

Tykkään kovasti katsella vanhoja taloja ja haaveilla kaikenlaista asumiseen liittyvää. (Olenkin hieman kateellinen sinulle Joulutar asumisestasi.) Jossain syvällä sisimmässäni toivon, että jonain päivänä saisin asua vanhassa puutalossa, jossa on kaakeli-tai pönttöuuneja sekä puuhella.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ei joulun tarvitsekaan innostaa paljoa. Tärkeintä on ajatella, miksi vietämme joulua.
Joulun tunnelman saa hyvin pienillä jutuilla. Valitettavasti joulusta on tehty suorite, velvoite ja stressin lähde. Markkinajoulu on ristiriidassa oikean joulun Sanoman kanssa.

Oikea joulu tulee myös siten, että kutoo läjän sukkia myyjäisiin :)

Olen ollut töissä jouluna, se antoi uuden tavan katsoa ihmisten keksimää juhlaa.
Erään joulun alla murtui käteni. Siihen loppuivat joulukiireet. Joulu tuli hössöttämättä!

Siunattua adventin aikaa ja joulun odotusta t. Riitta :)

Anonyymi kirjoitti...

Minulla täällä päivät menevät kyllä ihan saamatta mitään aikaan, mutta kieltämättä, oon täällä onnellinen. Mutta kun se ei riitä -olo on silti yksinäinen koska ihminen tarvii toista ihmistä.Sitä paitsi mietin sitä miten jaksan joulun järjestelyt...oon luvannut joulun täällä lapsilleni.
Rakastan villasukkia, osaisinpa tai saisinpa aikaiseksi kutoa!

Niina kirjoitti...

Joulutar. On totta että aika on pitkää, kun on yksin. Et ole vielä löytänyt itsellesi seuraa? Ko. syystä aion loppuelämäni pysyä näillä nurkilla. Vaivoin olen vuosien kuluessa saanut itselleni jonkinlaisen sosiaalisen verkoston. En jaksa enää lähteä luomaan uutta sellaista.