Kyllästyin vanhaan blogipohjaan ja vaihdoin kuvan sekä taustan.
Mahtaako se, että tulevaisuudessa on jotain odotettavaa (viittaan eiliseen postaukseen) piristää mieltäni, koska oloni on tänään ollut aivan toisenlainen kuin menneinä päivinä. Jouduin aamulla nousemaan jo ennen kello kahdeksaa, koska mulla oli labra (tiedän että suurin osa ihmisistä herää niin ja samoin heräsin minäkin muinaisuudessa, mutta en enää nykyisin). Kilpirauhasarvoja seurataan edelleen. Labran jälkeen jaksoin käydä LIISAn myyjäisissä sekä muutamassa kaupassa. Aivan ihmeellistä! Löysin mm. kauniin Nalle Puh-kirjan (yhdistetty Nalle Puh ja Nalle Puh rakentaa talon) 5 €:lla. Kummipoikani Antin syntymäpäivälahja on ratkaistu. Kotona sairastavalle Sallille piti tuoda pieni kirjoituslehtiö tuliaisiksi. Rakastan kauniita vihkoja ja lehtiöitä, joita mulla on aika tavalla. En tiedä koska käytän kaikki ne, mutta aina on hyvä olla muutama varalla...
Matkalla alkoi tehdä mieli riisipuuroa, jonka keitinkin kotiin tultuani.
Tilasin jonkin aikaa sitten Gudrun Sjödeniltä alennusmyynnistä hameen ja takin, jotka hain postista. Kumpikaan ei mahtunut päälleni. En kuitenkaan malta lähettää niitä takaisin, koska ne olivat aivan ihania. Elättelen toiveita laihtumisesta... Jos en laihdu, voin yrittää myydä ne ystävilleni. heh. En ole aikaisemmin ollut näin hölmö vaateostoksissani.
torstai 4. joulukuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Hieno uusi blogipohja :)
Mukavan pirteä postaus. Kiva, että päiväsi on ollut positiivisen touhukas :)
Kauniit vihkot ovat minunkin heikkouteni. Sellaisia on vino pino kirjoituspöydän kaapissa.
Parina päivänä olen yhtä vihkoa vähän "tuunannut" pikkujoululahjakuntoon, sillä eräs ystäväni tykkää myös kauniista vihkoista, - ja nyt hän saa persoonallisen sellaisen :)
Sallille pikaista paranemista
t. Riitta
Luulin sinun jo lopettaneen kirjoittamisen, kun ei postauksia ilmestynyt. Tyypillistä bipoilua sinun elämäsi. Sinulla on jopa kontakteja perheen ulkopuolella. Ole onnellinen ja ylpeä itsestäsi. Muuta oman arviointisi asteikkoa alemmas, niin nykyinen masennus ei ole niin syvä kuin miltä se nyt tuntuu.
Lähetä kommentti