kotiäitinä

Mulla on ollut oikein kotiäiti-olo tänään. On mukava tehdä ruokaa, kun tietää mitä tekee (useimmiten sävellän jotain helppoa). Meillä syötiin tänään pitkästä aikaa silakkapihvejä. Saara ei niistä tykännyt, joten en tehnyt niitä, mutta Sallin kanssa on toinen juttu. Hänen ruokavalionsa on Saaraa laajempi. Eräs ystäväni kertoi kuinka hänen ruokavalio laajeni muinoin erossa, kun ruokarajoitteinen mies lähti. Samoin kävi toisen lapsen lähdettyä kotoa. Hiukan samalla tavalla on siis meillä.

Ei ehkä kovin herkullisen näköinen annos, mutta sitäkin maukkaampi. Silakkapihvien päällä sitruunaista kermaviiliä. Salli kysyi, olenko paistanut pihvit uunissa. Joskus terveysintoisessa muinaisuudessa tein niin, mutta nyt paistoin pihvit reilussa voissa, niin tulee parhaan makuisia.

Salli kertoi hauskan jutun tämän päivän matikan tunnilta. He laskivat todennäköisyyksiä. Eräässä tehtävässä piilolinssi oli kadonnut härkätaisteluareenalle. Piti laskea todennäköisyys linssin löytymiselle. Joku oppilaista oli tokaissut opettajalle, että eikö sen linssin vois vaan jättää sinne.

Rouva Herttaisen ja Aijan blogeja lukiessani innostuin leipomaan. Oli hauska yllättää Salli, joka olikin kotiin tullessaan haistellut ulkona pullan tuoksua ja ajatellut mielessään, kunpa tuoksu tulisi meiltä.