sunnuntai 20. syyskuuta 2009

mun o hyvä assuu Poris

Mää innostuin täst murreasiast, ko oon lukenu Äijänkäppyrän plokia. Se kirjottaa pohjanmaan murteel. En mää aina heti ymmärrä mitä se sannoo. Yks päiväki luin pitkää enneko tajusin et se kirjotti koirastaa. Äijä on kans joskus kirjottanu murteel. Jotku sannoo et Porin murre on kamala kuulost, mut ko mää olen Hesa ekskursiota lukuunottamatta asunu koko ikäni Satakunnas, ni se kuulostaa must oikei hyvält. Kävimmää syntymäs Savos ja olin yhren ko muutettii Kokemäjel. Joku espoolaine sano joskus, et mää puhun hauskasti. No, osa espoolaisist ei tiärä murteist mittää. Sen oon huamannu, et ne puhhuu sillai suhisemalla kaikki ässät. Nuaret siis. Meen Sallii välil ärsyttää kamalast ko mää käytän jotai murresanoi, mut hälleki mun Turun lähel asuva veli totes, et puhut sit porilaist.

Ko tää seutu on mul jo lapsuurest tuttuu, siks mää en oikee ossaa kuvitel itteeni Turkuu asumaa. Eikä sitä tiärä vaik turkulaiset ois luanteeltas jotenki erilaisii, ko mihi mää oon tottunu. Sillo ko mää ja mun ex-miäs valmistuttii, me miätittii jonku aikaa, jos lährettäs Itä-Suamee töihi, mää konnen ollu koskaa ollu siäl päi. Mut me tultii sit siihe tuloksee, et mitä suatta sinne mennä, ko kumminki jossai vaihees tultais tän Läns-Suamee. Niin me si pääryttii Merikarvial. Ja täytyy kyl sannoo, et siäl en sit viihtyny yhtää, oli ne sen verra erikoisii. Mut Pori on kiva kaupunki, vaik enne opiskeluja sanoinki, etten halluu koskaa assuu Poris. Sillo 70-luvu lopus Pori oli aika ankee kaupunki. No, emmää tiärä mite tää poikkee vaik jostai Kouvolast, joka kuulemma o nykysinki ankee paikka. Mut mää oon tottunu olemaa täälä. Tää o aikalail semmone maalaiskaupunki si lopult.

Tännää mää kävin pualukas Ahlaisis sill aikaa, ko Salli peuhas hevosten kans. Ajoin ensin aika matkan autol pikkutiätä ja siäl jossain korves asu ihmissii! Ko mää siäl mettäs kulji, aattelin et vois ol aika vänkä assuu iha luanno viäres, sillai et kotipihast alkas mettä eikä olis koiraavihhaajamiähiä seinänaapuris huutamas mukuloilles. Mahtasiks mää kumminkaa viihtyy nii syrjäs, kaupunki lairal ko kerra asun.

7 kommenttia:

Aija kirjoitti...

Oijjoi, tää on hyvä homma tää murteella kirjoittaminen. Tulee hyvälle tuulelle kun lukee.

Millan kirjoitti...

Tosi hauskaa tuota murrettasi on lukea. Minustakin Pori oli mukava kapunki jo silloin, kun 23 vuotta sitten asustelin siellä lähistöllä Harjavallassa. Ainoa kurja puoli oli ne tehtaan päästöt. Vieläkö siellä se raha sopivalla säällä haiskahtaa?

Niina kirjoitti...

Täällä ei haise enää mikään teollinen, kaljatehdaski lopetti.

Anonyymi kirjoitti...

Kerrassaan herkullista tekstiä. Yksi kerta luovaa kirjoittamista ja sinä olet jo päässyt valloillesi.
Liisa

lapinvuokko kirjoitti...

Txtiäsi on tosi mukava lukea! Jatka vaan! Sinä pystyt siihen kun oot samalla paikkakunnalla asustanut niin pitkään. Tuon lahjan siitä saa. Mulla ei mitään mahiksia mihinkään murteeseen kun oon pohjosesta etelään ja sillä välillä elämäni aikana kulkenut. Hämäläis-etelälappilais-satakuntalais (koulut Säkylässä)- salolais-stadilaista!!??

Niina kirjoitti...

Ihan punastun palautteesta. Kiitos vaan.

Jotenkin murteella kirjoittaminen tekee mielikuvitukselle hyvää. Ehkä se johtuu siitä, että se on mulle ominainen kieli.

Eilen juttelin äitini kanssa ja hän sanoi sellaisen sanan, jonka alkuperää olen ihmetellyt, itsekin käytän sitä. Porilaiset eivät sano sillai. Nimittäin yäseeks - tarkoittaa yöksi. Se taitaa olla kokemäkeläinen sana. Murre muuttuu jo noin 40 km:n matkalla. Nyt kun en enää asu siellä, kuulen sen murteen erikoiset piirteet.

Tuija kirjoitti...

Kun aikoinani muutin Poriin, ihmettelin lähikaupan ikkunan kylttiä "Tänään leivottuja kakkoja", ja sitä, kun jokainen aloitti keskustelun sanalla "tua" tai "tua noi". Minuun murre ei tarttunut, mutta lapsiini kyllä. Taitavat vieläkin puhua poria vaikka eivät siellä enää asukaan.