tapetin irroitusta

Saara muutti viikonloppuna omaan asuntoonsa. Ensin oli aika tyhjä olo. Tytöt ovat olleet paljon isänsä luona, mutta tämä on nyt eri juttu. Hän ei tule enää kotiin asumaan. Surullista.

Tänään aloitin riehumaan Saaran entisessä huoneessa. Ensin revin kahdelta seinältä irti puolipaneelit. Se kävi helpommin kuin ajattelinkaan. Tapettien repiminen seinältä olikin jo aivan toinen juttu. Olin saanut ohjeita, että liisterin avulla se sujuu. Ensin en tiennyt kuinka paljon liisteriä pitää laittaa ja kuinka kauan sen pitää antaa olla. Luulin, että yhdellä liisteröinnillä irtoaa kaikki tapettikerrokset, mutta niin ei käynytkään. Lisäksi osa kerkesi kuivua ennenkuin ehdin hätiin. Kaikenkaikkiaan ekan seinän kanssa tuli tuhrattua aika tavalla. Toisen seinän kohdalla olin jo viisaampi ja osasin levittää liisteriä reilusti. Tapetti irtosi melko hyvin. Olisi pitänyt malttaa odottaa hiukan pidempään, sillä tapetti ei alussa kerennyt kastua riittävästi. Tapetin loppuosa irtosikin hyvin. Nyt siis tiedän, miten vanha tapetti irroitetaan. Kaksi muuta seinää saavat odottaa pari päivää ennen kuin ennätän niiden kimppuun.

Nämä kaksi seinää käsittelin tänään. Pitänee tehdä retki paikalliselle kaatopaikalle, sillä ei kai paneeleita nyt ihan taloyhtiön roskikseen voi laittaa. Jotkut kyllä laittavat! Olipa kerran vessanpönttökin roskiksen vieressä ja kiuas metalliroskissa. Onneksi on farmariauto, jonka takaosaan laudankappaleet mahtuvat. Ja kamala kasa tapetinkappaleita.

Kävin läpi blogeja. Eräs asia alkoi ärsyttää aika tavalla. Nimittäin joidenkin ihmisten tyyli laittaa blogiin automaattisesti soimaan omaa mielimusiikkia. Mulla on aina kova kiire rullata sivuja, että löydän sellaisen namiskuukkelin, josta saa äänen pois. Vaihatisivat edes viikottain tuota musiikkia. Tää nyt on mun mielipide. Jatkan kuitenkin näidenkin blogien lukemista.