Joulu lähti meidän huushollista tänä aamuna. Ei ole koskaan ennen ollutkaan kuusta, joka pudottaa kaikki neulasensa viimeistään siinä vaiheessa, kun työntää sitä takapihan ovesta ulos. huh.
Lääkkeiden lopetus aiheuttaa sellaisen ilmiön, että olen alkanut heräämään aamulla ajoissa, klo 7-8. Muinoin kun ko. lääkkeet aloitettiin, koko päivärytmi meni uusiksi, kun aloin nukkua klo 10-11. Täytyy sanoa, että on mukavaa, kun päivässä on enemmän tunteja kuin ennen, varsinkin kun olen niin virkeä, että jaksan touhuta kaikenlaista. Sekin on uutta. Olenko syönyt kamalaa lääkemäärää ihan turhaan, varmuuden vuoksi? Siihen malliin psykiatrini sanoi, "ettei vaan tule mitään takapakkeja". Mulla on parempi olo kuin vuosiin. Jaksan tehdä kaikenlaista ja mielikin on hyvä, vaikka on vielä pimeä vuodenaika.
Olen aloittanut Seroquelin vähennyksen, samalla jouduin jälleen vähentämään Efexoria. :) Perjantaina tapaan eri psykiatrin kuin mua on tähän saakka hoitanut. Terapeuttini oli sitä mieltä, että kannattaisi välillä saada toisen lääkärin mielipide lääkityksestä. Esitän hänelle Seroquelin lopetusta ja haluan takaisin Azonan, jonka avulla ennenkin sain unen. Eli haluan palata lääkitykseen, joka mulla oli ennen 2-suunt. diagnoosia. Terapeuttini mukaan mulla ei ole 2-suuntaista mielialahäiriötä. Kevään aikana haluan keskustella hänen kanssaan hänen mielipiteestään, masennuksestani ja sen syistä. Vaikka nyt tasaava lääkitys on lopetettu ja Seroqueliakin menee vähän (tällä hetkellä 200 mg), ei mulla ole hypomaniaa vaan olen mielestäni normaalin virkeä. Ihanaa!
Tänä aamuna olen siis saanut kuusen ulos ja imuroinut. Vielä laitan petivaatteet pölypunkkikarkoitukseen ulos. Sitten menen ystäväni Ullan luo kylään klo 13. Aikaisemmin olisin juuri saanut syötyä aamiaisen ennen kylään lähtöä. Voi tätä elämää!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
3 kommenttia:
Aika rohkea terapeutti kun uskaltaa kyseenalaistaa diagnoosin..Pitäishän hänen juuri terapeuttina tietää että se voi aiheuttaa aikamoista hämmennystä ja ristiriitaisia tunteita. Minullakin on tätä yritetty kyseenalaistaa tai vähätelty. Ei sillä "maineen puhdistamisella" ainakaan minun kohdallani enää sais menetettyä takaisin. Lähinnä tulis mieleen valtavat korvausvaatimukset virheellisestä hoidosta tmv. Lääketieteellä on voima ja valta ja aamen.
Mitäpä väliä noilla diagnooseilla kunhan elämä on elettävää ja tajunta tässä mailmassa. Miten sukulaiset ja läheiset ovat ottaneet "kaksisuuntaisuutesi" vastaan, vai oletko elänyt kuin mitään ei olisikaan.
En ole välittänyt sukulaisista. Äitini kieltää koko sairauteni.
Joulutar. Aion nyt keväällä terapiassa keskustella terapeuttini kanssa hänen mielipiteestään.
Lähetä kommentti