Ihan kuin olisi pikkuisen liikaa vauhtia... En kuitenkaan aio lisätä tai vähentää mitään lääkettä. Tuntuu kuin pieni hyrrä pyörisi sisälläni. Tällä kertaa vauhdin sai aikaan se, että viikolla on ollut monenlaista mielenkiintoista ja uuttakin tekemistä.
Keskiviikkona oli Hyviksen hallituksen kokous, jossa olin siis ekaa kertaa sihteerinä. Jäin ihmettelemään joidenkin jäsenten turhanaikaisia ja aikaa vieviä jaaritteluja sekä useimpien kyvyttömyyttä ymmärtää yksinkertaisia talousasioita. Pitkän keskustelun sai aikaan kysymys, nostetaanko pullan ja kahvin hintoja 10 vai 20 senttiä! Apua! Kahvilatoiminnan kuuluu kattaa kulut eikä olla sellaista hyväntekeväisyyttä, että se tuottaa tappiota yhdistykselle. Luulen että hallitukseen liittyvät asiat tuovat mulle vielä monta mielenkiintoista ihmettelyn aihetta. :)
Saaran kanssa on rampattu katsomassa vuokra-asuntoja. Mä olen kuulemma negatiivinen, kun olen sitä mieltä, että esim. 22 neiliötä on todella pieni asunto. Tai jos samalla näytöllä asuntoa käy katsomassa vanhempia ihmisiä, ja olen sitä mieltä että heillä on paremmat mahdollisuudet saada ko. asunto kuin lukiolaisella. En saisi tuoda esiin omaa mielipidettäni. No, tosiasiat selkiytyvät Saaralle pikkuhiljaa. Se luuli saavansa asunnon heti, kun vain ilmoittautuu jonoon. Jopa hänkin oli sitä mieltä, että 22 neliötä on tosi pieni asunto (mä vaan en saisi sanoa sitä ääneen etukäteen).
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
3 kommenttia:
Kaikissa kokouksissa on aina joku, joka tykkää kuunnella omaa ääntään. Yleensä pienet asiat keskusteluttavat ja suuret on jo päätetty muualla. Silloin kun sysällä hyrrää on hyvä panna tuulemaan. Kun ei hyrise niin ei hurisekaan.
Näinhän se on! Siis kummatkin asiat!
Mä olen kyllä sitä mieltä, että 22 neliötä on ihan passeli nuoren naisen ensiasunnoksi. Eihän se iso ole, mutta siinä on hyvä aloittaa.
Lähetä kommentti