muutoksia

Pitäisi laittaa ruokaa... Istun kuitenkin koneella ja luen blogeja. Tuttua sijaistoimintaa, mitä muutkin blogien kirjoittajat harrastavat.

Mulla on tänään ensimmäinen hallituksen kokous. Siis Porin Mielenterveystoiminnan Tuki ry:n hallituksen. Mut valittiin hallituksen sihteeriksi syksyn vuosikokouksessa. Odotan kiinnostuneena, millaista tällainen toiminta on ja mihin kaikkeen pääsen mukaan tämän kautta. Luin eilen suurella mielenkiinnolla tämän vuoden talousarviota ja jäin ihmettelemään eräitä seikkoja - uuden ihmisen tietämättömyyttä.

Elämässä tapahtuu suuria muutoksia. Saara ilmoitti muuttavansa pois kotoa. Kauhealla kiireellä niinkuin nuorelta voi odottaa. Tänään menemme katsomaan yhtä asuntoa. Olen koittanut toppuutella, että ei hän saa välttämättä sitä asuntoa, koska paikalle on tulossa muitakin kiinnostuneita.

Olen jo vuosia miettinyt tyttöjen muuttoa ja yksin jäämistä, kuitenkaan tunnetasolla siihen ei voi valmistautua. Kun Saara kertoi asiasta viime perjantaina, mielessäni puhkesi suuri tunnemylläkkä. Olin järkyttynyt muuton nopeasta ajankohdasta, surullinen että se tapahtuu jo, onnellinen lisätilasta kotona. Mieleen nousi muistoja omasta ensimmäisestä muutosta, josta tuntuu olevan aikaa vain muutama päivä. Kyselen itseltäni, mihin nämä 19 vuotta ovat menneet. Muistan niin hyvin pienen vauvan, pikkutytön ja koululaisen. Näin elämän kuuluu mennä - lapset kasvavat ja muuttavat kotoa pois. Ja äidit itkevät perään ikävästä. Paitsi multa ei tule itkua. Saamarin mielialalääkkeet! Surullinen olen.